Haaste

Poimin Hekun blogista haasteen tähän työpäivän hiljaiseen hetkeen.

Tehtävänanto: "Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Inhoan "tyhjentää hiusharjan". Eli kun hiusharjaan luonnollisesti jää tukkaa harjatessa irtohiuksia, niitä sitten kerääntyy ja kerääntyy niin kauan että koko harja näyttää valtavalta karvapallolta. Jos ei joku hyväntahtoinen tuttava sitä aikansa katseltuaan puhdista, saatan niellä inhotukseni ja tyhjentää sen itse.

2. Siivousintoilijaksi osaan olla välillä tosi ällöttävän välinpitämätön joissain asioissa. Asia on nyt vain pahentunut kun olen asunut 4 kk yksin, ja vielä 2 kk yksinoloa jatkuu. Esimerkiksi olohuoneen pöydällä saataa olla viikon yksi puoliksisyöty ruoka, tai jääkaapissa rasioissa viikon vanha ruoanjämä, tai vessan nurkassa roikkuu kasvava kasa likapyykkiä melkein kaksi viikkoa. Perunankuoret saattaa muumioitua keittiön työtasoon... Aina ohikulkiessa mietin että voi, tuokin on vielä tuossa, pitäisipä se korjata pois. Mutta siihen se jää. Kesälläkin parvekkeen lasipöytään oli kuivunut appelsiinin siivu ja pari ampiaista niin lujasti että jouduin lastalla raaputtamaan ne irti. Ällö-minä.

3. Vessapaperia on aina oltava. Lähentelen hermorauniota ja saan sydämmentykytyksiä jos tiedän että viimeinen vessapaperirulla on menossa. Siksi yksinasuvanakin ostan aina sen jättisäkin vessapaperia ja puran ne hyllyyn kivoihin pinoihin, josta sitten niitä saa noutaa kuin kaupan hyllyltä.

4. En käytä maitoa nykyään, mutta sillon kun käytin ja jos joudun maitopurkkia käsitellä, esimerkiksi avata sellaisen, sitä on pakko ravistaa. En tiedä onko maidossa mitään "sakkaa" pohjalla, mutta en muillekaan kaada maitoa ravistamattomasta purkista.

5. Jaksan väittää että minulta löytyy aataminomena, tai ainakin sen esiaste. Kukaan sitä ei usko, eikä sitä muka kokeilemalla tunne, mutta minä tunnen. Se on ihan selvästi sellainen "isompi kurkkunikama" siinä aataminomenan kohdalla.