Syysunelmia

Syksyllä on aikaa unelmoida. Unelmien toteuttamiseen silti ei ole aikaa. Pari keskeneräistä unelmaa valokuvasin, toisen olin jo autuaasti unohtanut. Näitä neuleita pitäisi käyttää juuri NYT, kun on vielä sopivan lämmin. Meneehän ne talvellakin, mutta syksyllä pitäisi voida nauttia uusista ihanista, pehmeistä ja lämpimistä neuleista. Palaan taas mielessäni siihen täydelliseen syksytilaan... Huokaus.

Ihana tumman harmaa Loppem, ihanasta Gedifran Cashmerinosta. Muutama viikko sitten olen koskenut kyseiseen työhön, neuletapaamisessa. Sen jälkeen se on kyhjöttänyt "omien töiden korissa" kaupan takahuoneessa. Kunhan olin päässyt palmikkokuvion sotkuista selville, päätin suosiolla muuttaa ohjetta sen verran, että jätän ylimääräisen puoli tuumaa jokaisen kavennuksen väliin, näin saan hiemana lisäpituutta. Liian pitkä on parempi kuin liian lyhyt.

Toisena ikuisuus sitten aloittamani Rockefeller Sweater. Hihat on valmiina, ja puikot tilattu itse kappaleiden tekoon, langat on kaikki valmiina, mutta aikaa ei ole neuloa. Hihat tuli valmiiksi päivässä. Suhteellisen nopeaa on neuloa kaksinkertaista Eskimoa 15 mm puikoilla :) Eli oikeasti tämän neuleen valmiiksisaantiin kuluisi korkeintaana 3 työpäivää jos ottaisi asiakseen. Mutta sitten asia erikseen on napit. Omassa putiikissa, saatika sitten paikallisissa nappiliikkeissä ei ole sopivia nappeja. Pitäisi olla isot, 4 cm halkaisijaltaan vähintäänkin, ja väri on jännän turkoosihtavan petrooli. Joutunen soveltamaan, koska sopivia nappeja ei tunnu löytyvän. Ehdotuksia? Puiset? Duffelit?

Ja joka postauksen pakolliset koirauutiset:

Mäyräkoira Mauri on kokenut ihmeen. Väite, jonka mukaan suutarin lapsella ei ole kenkiä, ei pidä sittenkään paikkaansa! Lankakauppiaan koiralla nimittäin on villapaita!

Lankana Colinetten Cadenza, väri Velvet Damson, menekki puolitoista 50 g:n vyyhtiä. Puikot oli 5 mm lyhyet pyöröt.

Ohjeen löysin Ravelryn kautta (kysykää vain muistanko ohjeen nimen... hakusanoilla turtleneck dog sweater voisi löytyä.) Jo muokattua ohjetta piti muokata vielä lisää, sillä onhan meidän pupsi jo niin iso ettei se mahtunut hartioistaan ensimmäiseen versioon. Nykyinenkin saisi olla ehkä hieman isompi hartioiden kohdalta, mutta eiköhän tuo auta hetken, kohta pitää kuitenkin neuloa uusi. Pukeminenkin sujuu suhkoht helposti. Ensimmäinen kerta nukkuessa ja nykyään pienen tappelun kera. Itse liikkuminen paidassa ei tuota ongelmia, hyvin vetää edelleen...

Pikkupentujen leikkikoulussa käytiin sunnuntaina aamupäivällä. Mukavaa oli, annettiin tassua, kierrettiin ympyrässä, haisteltiin muita koiria. Kaikki oli eri rotuisia ja eri näköisiä, ihan mukava poppoo oli koolla.

Ensi sunnuntaihin mennessä lupaan että Mauri osaa mennä "Maahan".